Perjantai tuli (ja meni) muassaan Vain Elämää, ihanaisen Samulin jakso. Hienoja tulkintoja miehen biiseistä - olisin kuunnellut vaikka toisen kierroksen, koska Samulilla loistavia kappaleita todella riittää. On siinä monipuolinen taiteilija (komeakin vielä), huh. Arvailin, että Toni W. olisi rokittanut Pienestä kii-biisin, mutta valinnat olivat jopa ennalta-arvaamattomia. Jenni Vartiaisen kohdalla tosin toivoin, että biisi loppuu ennen kuin se oli edes alkanut, sillä en saanut condoli-versiosta kuin pahan olon. Paula Vesala veti jälleen tykimmin - biisin, jota en ennen ollut edes kuullut (ja mä olen kuullut paljon biisejä :D). Kyynelhanat oli auki.
Rose Cavaa kera tapas tarjottimen oli "kisastudiossa" ,tarjolla; kanan sisäfilettä, mozzarella-tikkuja, lammas-marguezia sekä bbq-maustettuja kuningas ravun pyrstöjä. Jummi, että oli nannaa
Testimielellä ostin uutta Weetabixia (jossa lisänä kuivattua banaania), ja kyllähän tuo meidän ipanoihin upposi; hyvä lisä aamujen variaatiohin ja kiireisten aamujen helppo hätävara. Runsaskuituinen ja täysjyväinen. Äkkiseltään muistuttaa oman lapsuuteni jätkänpuuroa, jossa kaurahiutaleiden päälle lorautettiin maitoa ja kyytipojaksi ehkä hiukan sokeria ja kanelia.
Samalla ostosreissulla bongasin Prismasta myös takeaway-mukeja, mun aamujen pelastus! Näistä olen haaveillut kauan ja mietin jopa tukkukortin hankkimista vain saadakseni näitä. Eivät olleet edes kalliita ja ihan ovat nättejäkin.Aamukahviahan on saatava; varsinkaan aamuvuoroon mennessä sitä en useinkaan ehdi juoda, ellen hörpi kahvia aamusuihkussa - nyt sen saa näppärästi mukaan aamukävelylle, eipä tarvi enää selvitä työmatkasta pelkällä muistolla kahvin tuoksusta. Tykkään!
Tässä taloudessa on aika huolella sairastettu toista viikkoa - lapset ovat onneksi pysyneet terveinä, mutta äidiltä on viety ääni ja energiat - siitä huolimatta päätin viime sunnuntaina leipaista rakkauksilleni suklaamuffineja ja melko miehekästä pizzaa; noilla kun nälkä on krooninen, pitää täytteistä löytyä rouheutta; naudan jauhelihaa, salamia, fetaa, jalapenoa ja sipulia. Ihan itse valitsivat täytteet. Jauhelihaan haettiin potkua taco-mausteista ja sitämyöten pizza sai texmexmäisiäkin vivahteita. Tomaattikastikkeen maustoin suolalla, oreganolla, pippurilla, valkoviinietikalla ja hunajalla. Hiivatin hiivan unohdin pohjaan ostaa, eli vartavasten lähdettiin kuopuksen kanssa iltakävelylle sitä hakemaan - nyt on hiivaa kaapissa niin, ettei ihan heti lopu.
Ja kun lapset saivat kuvut täyteen ja vaelsivat höyhensaarille - muffineita jäi vielä seuraavallekin päivälle, äiti otti imelähutikat tuplasiirapilla; rakkautta ja toffeeta. Parasta täsmähoitoa flunssapotilaalle. Hieno leffa, ajatuksia herättävä - ja hienon näyttelijsuorituksen teki Joaquin Phoenix. Tykkäsin.
Tästä jatketaan kohti seuraavaa viikonloppua; se on jo huomenna! Luvassa on viimeinen jakso Vain Elämää - eväät tulevat olemaan sen mukaiset. Sitä ennen herkutellaan töissä syysjuhla-kakkua :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.