Onnea on rauhallinen aamu kera onnesta loistavien silmien.

Aamuinen brunssi valmistettiin kiireettömyyden vallitessa toipuvan perheen torstaihin. Esikoinen tarvitsi potkua matematiikan kokeeseen muun perheen kerätessä voimia taudin jäljiltä.

                    1326375580_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Brunssin alkajaisiksi kilisteltiin tuoremehulla.Pöytään katettiin paahtoleipää,pekonia,kananmunia, spelttipannareita ja tuoreita hedelmiä. Taustalla soi Maria Mena.

1326375671_img-d41d8cd98f00b204e9800998e  1326375613_img-d41d8cd98f00b204e9800998e  1326375637_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Suussa Sulavat Spelttipannarit (n.20kpl)

4 dl puolikarkeita spelttijauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl sokeria
1 tl soodaa
¾ tl suolaa
1 prk kermaviiliä
2 kananmunaa
2 dl maitoa

paistamiseen margariinia

Mittaa kuivat aineet kulhoon. Lisää kermaviili, munat ja maito. Sekoita ja anna taikinan turvota 15 minuuttia. Paista taikinasta pulleita, pieniä pannukakkuja. Nauti siirapin, hillon ja kermavaahdon kera välittömästi. (Meillä oli omena-inkiväärihillo,slurps)

Speltti

Noin 900 vuotta sitten saksalainen nunna Hildegard von Bingen kirjoitti speltistä: ” Speltti on paras viljoista. Se on ravintorikas ja miedompi kuin muut viljat. Se kasvattaa vahvan kehon ja terveen veren niille, jotka sitä syövät, ja se tekee ihmisen hengen kevyeksi ja iloiseksi. Jos joku on sairas, keitä hiukan spelttiä ja sekoita siihen kananmuna. Seos parantaa sairaan kuin hienoin lääke.”

Speltti (Triticum spelta) kuuluu vehnän sukuun (Triticum), mutta se on eri laji kuin nykyään tavallisesti käytetty vehnä. Vehnän sukuun kuuluu monia syötäviä viljoja, ja joskus muitakin vanhoja vehnälajeja kutsutaan nimellä speltti. Varsinaista, nykyisin käytettyä vehnää (Triticum aestivum) on myös 1800-luvulta lähtien risteytetty ja jalostettu muiden lajien kanssa, jolloin saadaan erilaisia risteämiä ja alalajeja

Speltin jyvä on seitsemän kerroksinen ja erona tavalliseen vehnään on se, että jyvä on ydintä myöten erinomaista, arvokasta ravintoa.


Speltin maku on herkullinen, luonnollinen ja hieman pähkinäinen. Erityisesti lapset tuntuvat pitävän speltin mausta, ja moni puuroja inhonnut lapsi (ja aikuinenkin) oppii nauttimaan puuronsyönnistä saatuaan spelttipuuroa. Speltin maku on oikeasti hyvä ja sellainen, ettei siihen kyllästy.Spelt on ravintoarvoltaan ja terveysvaikutuksiltaan parempi kuin tavallinen vehnä.

Erityisen hyvin speltti sopii vatsa- ja suolisto-ongelmista kärsiville, sillä se sulaa hyvin ja imeytyy helposti. Moni keliakiasta kärsivä pystyy käyttämään spelttiä ilman ongelmia, vaikka asiasta ei vielä olekaan tieteellistä näyttöä. Speltin kuiturakenne aktivoi vatsan ja suoliston toimintaa puhdistaen elimistöä kuona-aineista, kun taas tavallisen vehnän kuidut liisteröityvät suolistossa aiheuttaen ongelmia.

Koska elimistö saa speltin ravintoaineet tasaisesti käyttöönsä, veren sokeri pysyy tasaisena, näläntunne pitkään poissa, änkimakean tarvetta ei tule ja olotila pysyy vireänä ja aktiivisena. Tämän vuoksi speltti sopii hyvin ravinnoksi diabeetikoille ja paino-ongelmien kanssa kamppaileville.

 Speltti sisältää runsaasti B-vitamiineja, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnalle ja hermoston toiminnalle. Kivennäisaineet ja hivenaineet ovat speltissä hyvässä suhteessa.
Lisäksi speltti sisältää runsaasti valkuaisaineita, ja sen proteiinirakenne on hyvä. Speltistä löytyy kaikki kehon tarvitsemat aminohapot, ja on todennäköistä, että näiden aminohappojen geometrinen rakenne on tavallista parempi, vaikka asiaa ei vielä olekaan tieteellisesti tutkittu. Tiedetään kuitenkin, että speltin syöminen kasvattaa lihaksia.
Veriryhmän mukaisen ruokavalion tutkimuksissa speltti todetaan kaikille veriryhmille neutraaliksi ruoka-aineeksi, yleensä paremmaksi kuin tavallinen vehnä.