Se miten hyvä koti on,
ei riipu rikkaudesta,
eikä väljyydestä,
eikä kauneudesta,
eikä ylellisyydestä.
Kaikki riippuu äidistä.
– G.W.E.Russel –
Äidin merkitys elämässä on suuri, isän roolia yhtään vähättelemättä. Äiti on hellyys,hoiva, tuki ja turva. Äiti on sydän ja tunne, isä ehkä sitten se järki ;) Äiti on lämmin ruoka. Äiti ohjeistaa mutta ei tuomitse. Äiti toivoo aina parasta. Äiti on aina huolissaan ja soittaa vielä aikuisellekin lapselleen tarkistaakseen, onko tämä varmasti syönyt ja pukenut riittävästi päälleen. Äidin tehtävistä tärkein on antaa lapselleen juuret, jotta hän tietää mistä on tullut - sekä siivet, jotta lapsi voi ottaa selvää mihin hän voi lentää.
Äitienpäivä on joka päivä, jokaisessa arkisessa askareessa, pyykinpesusta iltasatuun ja känkkäränkästä iltasuukkoon, mutta tämä toukokuun toinen sunnuntai on se päivä, kun saamme kerätä kermat päältä - nauttia lahjoista kauneimmasta; yhteisestä ajasta.
Minut herätettiin tänään kolmella käsiparilla halauksia sekä käskyllä keittää puuroa - ennen sitä ei lahjoja heru. Niin että arkisiin äiti-hommiin heti aamusta, jotta totuus ei unohtuisi. Mannapuuro mansikoilla olikin niin herkkua, että sitä upposi kolme lautasellista per poika.
Aamiaisen jälkeen pakattiin juomapullot, syndit. maalivahdin hanskat, jalkapallot ja nappikset kassiin ja suunnattiin tekonurmelle palloilemaan. Mä olin niin huono (hidas, taidoton ja nauroin katketakseni), että pojat ehdotti tuomarin tai cheerleaderin hommia - mutta kun vanha kone käynnistyi, alkoi vauhti ja kikkakolmosetkin löytyä; mut ylennettiin Van Persieksi. Oli hulvattoman hauskaa!!
Ja mitäs sitten - nälkähän siellä auringon alla kirmatessa tuli; pojat suihkun kautta päiväunille ja äiti keittiöön; kuka tarvii hienoja ravintoladinnereitä, kun voi kokata itse.
Alkuruoksi kampasimpukoita kermaisen kuohkealla fenkolikeitolla. Raati arvosteli sairaan hyväksi.
Pääruokana oli keskimmäisen toiveesta naudan filepihvit mediumina karhunvatukka-punaviinikastikkeella sekä uunitomaatteja ja tankoparsaa. Upposi kuin veitsi voihin :)
Huippu helppo ja herkullinen punaviinikastike;
4dl punaviiniä
2dl vettä
kourallinen karhunvatukoita
salottisipuli
1rkl fondia
1tl sokeria
2tl tummaa maizena-suurustetta
2rkl voita
suolaa, mustapippuria
|
|
Ota pihvit huoneenlämpöön tuntia, jopa kahta ennen kypsennystä. Mausta pihvit hyvälaatuisella merisuolalla ja mustapippurilla jo tässä vaiheessa. Tee kastike pihvien lämmetessä: mittaa kattilaan punaviini, vesi, vasikanfondi ja sokeri, sekä karhunvatukat ja sipuli . Keitä, kunnes kastike on haihtunut noin puoleen.Siivilöi marjat ja sipulit pois. Suurusta Maizena-suurusteella, lisää pehmeä voi ja mausta suolalla ja pippurilla. Painele pihvien pinta kuivaksi talouspaperilla. Muotoile pihvit käsin ja tasoita pinta kokkiveitsen lappeella. Kaada pannulle vähän öljyä ja kuumenna pannu. Lisää voinokare ja kun se on ruskistunut kevyesti, lisää pannulle pihvit. Paista pihvejä hetki maksimilämmöllä ja vähennä sitten lämpö minimiin. Kun lihaneste alkaa pisaroitua pihvin pintaan, lisää lämpö maksimiin. Käännä pihvit, paista hetki maksimilämmöllä ja vähennä lämpö taas minimiin. Lisää halutessasi paistetulle pinnalle vielä ripaus suolaa. Kun lihaneste alkaa taas pisaroitua pihvin pinnalle, ja sormella painelemalla tunnet pihvien olevan sopivan kypsiä (sisältä raaka pihvi tuntuu painettaessa joustavalta, mediumkypsä pihvi antaa vähän periksi, mutta ponnahtaa takaisin, well done eli täysin kypsä pihvi tuntuu kovalta), siirrä pihvit lämmitetyille lautasille. Jauha pihvien pinnalle vielä vähän pippuria ja anna pihvien rauhoittua hetki ennen tarjoamista. Vinkki: Jos valmistat enemmän kuin neljä pihviä, tee näin: Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Ruskista pihvit molemmilta puolin kuumalla pannulla ja siirrä uunivuokaan. Kypsennä 5–10 minuuttia halutusta kypsyysasteesta ja pihvien paksuudesta riippuen. Ota pihvit uunista ja anna rauhoittua hetki ennen tarjoamista.
Sitten päästäänkin jälkkäriin; kakku kuin suukko, niinkuin äitienpäivänä pitääkin. PItkään olen ollut syömättä sokeria, mutta seuran painostaessa oli mun pala maistettava - oli niin hyvää, että meinasi itku tulla. Ja ihan hatusta heittelin ainekset tähän sitruunaiseen mansikka-valkosuklaa juustokakkuun; pitääpä muistella ja paperiin raapustaa, mitä kaikkea tähän upotin - tätä kehtaan tarjota muillekin; lisäilen sen sitten tänne teidänkin iloksenne :)
Tein kakun brita-tyyliin myös omalle äidilleni viemisiksi, mutta äiti otti ja lähti Lahteen koiraansa näyttelyttämään - jää siis kakkuhetki toiseen kertaan.
Kyllä meillä taisi olla kiva touhupäivä - pojat nukkuu jo sohvalla :D |
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.