sunnuntai, 22. marraskuu 2015

Rakkautta, kakkuja ja elämyksiä

                                            12189774_10207431403850831_6969756164569

Ompa ollut huima marraskuu; kiirettä on niin että kellolla on tekemistä, että pysyy mun perässä :D

Töitä on siis kummallekin kädelle ja viikonloputkin on täynnä ohjelmaa (synttäreitä ym).

Päänsisänen jukeboxi huutaa TNT - I'm dynamite ja nainen jaksaa painaa ,vaikka välillä vähän väsyttääkin;. Olen myös tarttunut vitamiinipurkkiin tiukemmin kuin koskaan; nuoruudessa tämän kaamoksen läpi vedettiin ilman vaikeuksia, mutta nyt pimeys imee energiaa ihan hurjasti.

Tämä viikonloppu on ihanan kiireetön; supermutsi laskeutui perusmutsiksi ja keskittyy ihan vaan siivoamaan ja laittamaan ruokaa; johan tässä on yhdelle kuulle tarjoiltu ipanoille elämyksiä.


                          12227045_10207422613271072_1111998023382   

                          12227114_10207432849486971_6659065481612

Isänpäivän kunniaksi me tehtiin tykkään susta niin että halkeen-leivoksia - niiden lapsien kunniaksi, jotka elää ilman isää ja katsovat sivusta muiden isänpäivävouhotuksia. Liikaa on lapsia, joiden isät ovat sanoneet sopimuksen irti, kun ei vaan hommat kiinnosta. Se on ehkä isän menetys joo, mutta kyllä se on myös lapsen menetys; ne kysyy itseltään "mitä mä tein väärin, miksi mä en kelpaa" vaikka eivät ole tehneet mitään. Vaikka ovat täydellisen hyviä sellaisina kuin ovat. Iso menetys jättää ikuisen arven oman itsensä hyväksymiseen ja se on surullista!

Sitten lapset saikin valita kaupassa ostoskoriin ihan mitä vaan iltapalaksi; pojat valitsi ison kasan hedelmiä sekä jugurttia ja kananmunia - olisi sen villin kortin voinut huonomminkin käyttää; pojat teki itse 4l hedelmäsalaattia.. ja kyllä se kaikki menikin.


                          12241579_10207437692568045_1353765852177 

                          12241610_10207451844321830_9188152695568

Jokainen lapsi kaipaa kahdenkeskistä aikaa ja huomiota - sen ei tarvi olla mitään erityistä, mutta se aika on tärkeintä mitä lapselle voi antaa. Jos lapsi kiukuttelee, kouluhommat ei luista.. pitää vetää happea ja raivoamisen sijaan antaa lapselle aikaa - tiedän, arki on väsyttävää ja silloin sitä helposti ärähtää itsekin, mutta lapset tarvii kiireetöntä aikaa ja huomiota. Mullakin kun poikia on kolme, yhdessä ollessa kukaan ei saa sanottua asioitaan - ainakaan loppuun asti. Joku puhuu päälle ja joku vetää aina herneen nenään  sanoen "ei mitään enää". Siksi mä käyn kaupassa /saunassa joka ilta eri pojan kanssa; juttua riittää ja keskustelu on ihanan rauhallinen; ei tarvi taistella keksusteluvuorosta. Oikeasti silloin kun lapsella on sanottavaa, lasta kannattaa ja pitää kuunnella.

Nyt tarjosin poikasille myös extrakivaa; esikoisen kanssa käytiin kaakaolla ja katsomassa James Bondin Spectre (vaihtoehtona oli myös koripallomatsi, mutta uutuusleffa oli pojan valinta). Leffa oli kerrassaan loistava ja treffit olivat täyden kympin deitit.

Kuopuksen vein katsomaan Monster Jameja synttärilahjana ja poika oli haltioissaan - "ensi vuonna tänne pitää ottaa veljetkin mukaan".

Keskimmäiselle on luvassa ensikuussa jääkiekkomatsi, sekä tapaaminen susokkipelaajan Juha Kiilholman kanssa. 

                               12219389_10207473259257190_7728977811391

Siskon ja serkkujen kanssa käytiin katsastamassa Mötley Cruen Final Tour-keikka Jaffa-areenalla ja se oli huima; ihan sellainen hollywood spektaakkeli, niin kuin kuuluukin - All the bad things must come to an end! Mötley on kova, ei siitä pääse mihinkään!


                                   12208671_10207451274827593_2404778044887

Ja kyllä mä edelleenkin väkerrän kakkuja; tämä meni erään äidin täysi-ikäiselle. Aamulla katselin kakkupohjaa ilman minkäänlaista ideaa, mutta mun kakuille taitaa olla perinteistä, että ne saa ilmeensä sitä tehdessä; täytteenä oli valkosuklainen kookos-vadelmamousse ja koristeena kerma, marjat ja suklaaspritsaukset.

Tätä tehdessä sain myös vision omasta synttärikakusta.. katsotaan millainen sähäkkä sähellys siitä tulee; sitä odotellessa ihanaa alkavaa viikkoa <3 

sunnuntai, 1. marraskuu 2015

Lahjaksi Hyvä Mieli - kakku

                            12063443_10207378383805363_5857963739632

Tällä kertaa kakku matkasi vähän isommalle lapselle, joka on päässyt opiskelemaan ja koulukulut ovat kolmen lapsen äidille iso menoerä, eikä juhliin ole varaa panostaa. Kakku oli lapselle täydellinen yllätys - ja kuulemma varsin mieluinenkin. Sisälleen pinkki tiikeri kätki mehevän suklaakakun ja nutellamoussen, jotka poimittiin tytön makumaailmatoiveista.

Eräs 65-vuotias äiti kysyi, voisinko tehdä kakun hänen työttömälle pojalleen. Poika on korkeasti koulutettu, aika tuore valmistunut, mutta ei nyt löydä töitä. Ajatuksia vaihdellessamme totesin, että lapsi on äidilleen lapsi ikään katsomatta - vaikka pääsääntöisesti teenkin kakkuja pienille ihmisille, kyllä mun sydän heltyi tässäkin äidin rakkaudesta. Maailma on kova, mutta äidin sydän rakastaa (murehtii ja huolehtii) ehdoitta. Äiti lupasi maksaakin kakusta, mutta sanoin että missään nimessä en hyväntekeväisyyttä tehdessäni voi rahaa ottaa vastaan.  Tämä kakku on siis marraskuun projekti kuten myös neljän tytön prinsessasynttärit <3 

 

12191575_10207384106988439_4897259428031

Tästä yhden naisen hyväntekeväisyys-ristiretkestä tehtiin myös pieni haastattelu Iltalehteen. Miten ja miksi - voit lukea sen täältä .

Tiesin julkisuuden olevan kaksiteräinen miekka; sen kautta saan paljon tsemppiä ja auttajia, jota tähän hommaan tarvitaan - näin ollen yhä useampi pikkuihminen saa kakun juhlapöytäänsä.

Mutta kuten asiaan kuuluu, myös kritiikkiä sateli; miksi täytyy iskeä naamansa lehteen;hyväähän tehdään salassa ja hiljaa?! Miksi kakkuja, miksei jotain terveellistä?! Kyllä verottaja ja terveystarkastaja kiinnostuu sun puuhista.... . Antakaa mun murehtia niistä. Mä teen tätä sydämellä ihmiseltä ihmiselle, en rahasta tai julkisuudesta - julkisuudella vaan saa siivet isompaan auttamismahdollisuuteen. Verottajaa ei tällainen pienimuotoinen hyväntekeväisyys kiinnosta, koska tästä ei tienaa senttiäkään - ennen lahjaveron muodostumista, mä voin lahjoittaa 3900e vaikka jokaiselle suomalaiselle kolmen vuoden aikana, joten kakku kuussa ei verottajaa kiinnosta. Tuskin myöskään terveystarkastajaa - heillä on kädet täynnä ammattikeittiöissä; mä en tee tätä ammatikseni vaan tavallisena ihmisenä lahjaksi tavalliselle ihmiselle. Mutta siis hygieniapassi löytyy sekä tietotaito keittiön käytöstä, olenhan mä ollut töissä keittiössä. 

Ja mitä tulee kakun terveellisyyteen; kakut toteutetaan tilaajan (päivänsankarin) toiveiden mukaan; syntymäpäivänä se näkkileipä pöydässä ei tee päivästä kovin erityistä.

 "I've learned that people will forget what you said, people will forget what you did, but people will never forget how you made them feel."
Maya Angelou

 

                              12191507_10207366931679067_3670981955931

Tämä alempi (laktoositon ja gluteeniton) kakku matkasi juhlistamaan 15-vuotiasta taloyhtiötä talkoisiin. Toivottiin vadelma-kermakakkua reilulla kermalla, ja sitähän sitten tehtiin. Kerman lisäksi pistin sekaan vaniljarahkaa, jolloin kakku pysyy raikkaampana - palaute olikin positiivista; kakku oli maistunut herkulliselta olematta liian makea. Koska kakku oli iso, paistoin  kolme kääretorttupohjaa kakun levypohjiksi, simppeliä!! 

Keskimmäinen poikaseni vaihtoi muutaman sanasen kakunhakijan kanssa "ei meidän äiti meille koskaan leivo", johon nainen vastasi, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Herkullisia kakkuja sinun äiti kyllä tekee, "Se on kyllä nähty!" Mielipiteitä ja asennetta nuori sokerihiireni on täynnä; kyllähän mä näille omille murusille leivon, mutta kohtuus kaikessa  - vastahan me juhlittiin pikkuveljen synttäreitä - seuraava kakku olkoon se äidin synttärikakku ;) 

Sunnuntailla leivonta luonnistuu - rauhallista marraskuun ensimmäistä sunnuntaita teille armaat lukijani <3

lauantai, 31. lokakuu 2015

Uusi vuosi ja vanhat virret

   Loppu vuosi on tulvillaan ruokailoittelua; viikon päästä juhlitaan isejä, joulukuun alussa mun ja Suomen synttäreitä, joulu on ihan omanlaisensa kulinaarinen juhla ja vuoden vaihtuessa voi herkutella muullakin kun nakeilla ja perunasalaatilla.

Isänpäivää tässä osoitteessa ei juhlita edelleenkään - pojat viettävät viikonloppua isänsä luona ja sinkkuäitinä mä lähden moikkaamaan mun rakkaita serkkuja. 

Omia synttäreitä piti juhlistaa laivalla, mutta kuten tavallista on, vaihtuu suunnitelmat vauhdissa; pähkäilen olisko 33 syy pitää pilleet..  vai viettää hämärän hyssykkää villasukat jalassa;onneksi kuukauden päivät on aikaa vielä pyörittää aivonystyröitä.

Itsenäisyyttä on juhlistettu joko siskon luona tai omalla porukalla kotona - luonnollisesti juhlavasti syöden. Nyt mulla on ajatuksissa työstää naudan lapaa pääruoaksi, alku ja jälkiruoat on vielä hakusessa. Jotain vahvaa Suomi-teemaa näihin ruokiin kuitenkin tulee.

Joulukin menee ihan luistellen; ihan hirveästi en viitsi yksin juhlimiseen panostaa, kun poikaset menevät tänä vuonna isälleen.Saatan jopa tempaista ja lähteä Satakuntaan isäni luo. Ollaan sitten me suvun sinkut kahren kesken :D

Vuoden vaihteen perinteiden mukaan, pojat ovat aina olleet mukilassa - nyt olen ollut kuulevinani toiveita, että haluaisivat viettää rakettijuhlan äidin kanssa - kokoonpano kun selviää, niin menun  laatiminen voipi alkaa 

Kuvakollaasissa meidän viime vuoden itsenäisyyspäivän ilottelua; siskon ja lankomiehen kanssa on vaan aina taatusti mukavaa; parasta seuraa ja aivan älyttömän herkullisia eväitä. 

                                           10891955_10205201770151382_2868225262883

                                                 10885382_10205202517610068_1321109698536

                                              10898181_10205209399542112_5512753424000

             10892010_10205209402142177_4836682276623  10885023_10205209402742192_5815345798091

                                            1506908_10205209403862220_17307868309209

                                              10805725_10205203710239883_2680998270810

                                                10440230_10205209403022199_2549950601498

                                                 10888572_10205209408822344_1851722596507

                                                   10857851_10205096900449705_6355649779428

maanantai, 19. lokakuu 2015

Lahjaksi Hyvä Mieli

Kuten tässä vuosien varrella on varmasti tullut selväksi, on kakkujen teko mulle intohimo. Ilokseni saan tehdä kakkuja jo laajalle ystäväpiirille, sillä oman pesueen juhlat ei luomisen vimmaa oikein tyrehdytä, eikä sitä määräänsä enempää kakkua pysty tällä porukalla syömään.

Koska kolmen pojan äitinä tiedän myös, mitä on laskea pennosiaan, ajattelin nyt yhteiskunnallisestikin vaikeina taloudellisina aikoina kantaa korteni kekoon; lähdin yhden naisen ristiretkelle omalla ajalla ja rahalla  - tekemään kakku kuukaudessa-periaatteella kakkuja vähävaraisten lapsiperheiden iloksi. Jokainen lapsi on arvokas,ainutlaatuinen ja päivänsä ansainnut. Elämä heittää välillä tiukkoihin tilanteisiin, mutta siitä huolimatta lapsen silmät loistaa iloa ja uskoa huomiseen. Mä haluan antaa lapsien silmiin loistetta kakkujen muodossa. Yksin en tokikaan ihmeisiin pysty, mutta pienistä puroista syntyy isompi virta;jokainen kun tekee vähän, yhdessä saadaan aikaan paljon. 

Olen saanut liikuttavia ja avoimia kertomuksia erilaisista elämäntilanteista ja toistaiseksi olen pystynyt vastaamaan jokaiselle. Rohkeasti vaan vieläkin viestiä tulemaan, jos kakulle tarvetta ilmaantuu; joitakin koloja omassa arjessa kakun teolle vielä on j- a jos ei ole, kokeillaan kepillä jotain toista kautta. 

Ensimmäinen kakku matkasi 2-vuotiaalle; kinuskikakku geiisha-moussella. Koristeena ollut monsteri toimitti samalla syntymäpäivälahjan virkaa.


12039448_10207156739104384_3138336299530

Toinen kakku matkasi 1-vuotiaalle poikaselle, joka piti mansikasta ja mangosta; yksinkertaisuudessaan täytteenä oli valkosuklainen mangomousse ja koristeena mansikoita ja mangoa.

12036920_10207203242026928_3167819710005

Seuraava kakkunen onkin kohta jo työn alla 

Kyllä tästä tulee itsellekin hyvä mieli. Ison kiitoksen lähetän Raisiolle; he lähetti kotiovelle ison kasan jauhoja; Sunnutai; Sunnuntailla onnistut aina - kiitos kun olette mukana tekemässä hyvää.

Ylen uutisissa oli tutkimustulos ihmisten synnynnäisestä tarpeesta tehdä hyvää; Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Hyväntekeminen tuo hyvän mielen. Uuden tutkimuksen mukaan kyseessä voi olla peräti yksi ihmisen perustarpeista.

Tutkijat tarkastelivat neljässä erillisessä tutkimuksessa hyväntekemisen vaikutusta hyvinvointiin ja tulos oli kaikissa sama: usein paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi. Hyvän elämän tutkija Frank Martelan mukaan epäitsekäs voi paremmin ja hän kehoittaakin sijoittamaan elämyksiin - varsinkin elämyksiin muiden kanssa. 

Niinhän se vanha sanontakin pitää taas paikkansa; jaettu ilo on moninkertainen ilo.

Iloa viikkoon - yhdessä <3 

sunnuntai, 11. lokakuu 2015

PeanutButter-överit ja SynttäriHumua

                                          12108777_10207278533789175_4233469891909 

Kuopukseni täytti viime torstaina jo 8-vuotta. 

No matter where you go in life
Or who you grow to be
I'll always be right here standing behind you
Encouraging you to live your Dreams

10 vuotta ja jokainen poikaseni on täysi-ikäinen; näistä vuosista pitää ottaa kaikki ilo irti, kuten olen onneksi ymmärtänyt tehdä tähänkin asti.

Kuopuksen toiveena oli kinuskikakku ilman sokerikakkupohjaa ja kermaa. Hetken aikaa pää löi tyhjää, mutta sitten se lamppu syttyi: mehukas suklaakakkupohja sai väliinsä mangohillon ja maapähkinävoi- s ekä Nutella-mousset ; ei vaan voi mennä pieleen jos makumaailmasta löytyy maapähkinävoita ja nutellaa. Ja kyllä vaan sankari hykerteli tyytyväisyyttä "miten sä tiesit, että just tällasta mä halusin?"..niinpä, äidit on velhoja ;)

Vieraille oli tarjolla myös villiintyneitä mokkapaloja; koska suolainen ja makea sopii yhteen, niin koristelussa oli käytetty suolapähkinöitä. Herkkuja jäi myös töihin kannettavaksi; pitäähän jonkun huolehtia siitä, että työkavereiden bikinit ei löpötä tänään eikä ensi kesänä.

                                           12087103_10207279483812925_7363696009546

                                         

Ja kuten otsikossa ja viime postauksessa uhkailin, peanutbutter-överit jatkuu. Sallittu herkku arkenakin on tavallisen jäätelön sijaan protskujäde; vatkaa kookosmaito/kerma(2dl) vaahdoksi, lisää joukkoon oman maun mukaan makeuttamatonta maapähkinävoita ja makeudeksi soseutettua banaania(1-2) + hunajaa/steviaa tms. Iske pakkaseen jähmettymään ja pallottele lautaselle suolapähkinöiden kanssa herkkuhetkeen. 

                                            11659320_10206534928039496_4174833479652

Näillä herkuilla kiinni arkeen ja reeniin; omalla kohdalla ketoosi jatkuu ja rasva palaa. Viikon jälkeen posket on kaventuneet, mutta takapuoli on itsepintaisesti oma iso itsensä :D